Toukokuun 1. (ensimmäisenä) päivänä vietetään Suomessa vappua.
Vappua vietetään Suomessa työväen, ylioppilaiden ja kevään juhlana.
Suomenkielen sana vappu on peräisin sanasta Walborga, Valpuri. Valpuri oli 700-luvulla Saksassa elänyt nunna, jonka muistopäivää vietettiin toukokuun ensimmäisenä päivänä.
Alun perin vappu on ollut myös vanha kevään tulon juhla.
Nykyään vapusta on tullut kevään karnevaalijuhla ja kaikkialla näkyy naamareita, ilmapalloja, vappuhuiskia ja serpentiinejä.
Suomessakin, kuten monissa muissa maailman maissa, toukokuun 1:nä päivänä on työväen juhla.
Ylioppilaiden juhla on todennäköisesti suomalaisen vapun omituisin ilme.
Vapun aattoiltana ylioppilaat kerääntyvät Havis Amandan patsaalle Helsingissä.
Patsas pestään ja saa valkoisen ylioppilaslakin.
Patsaan lakituksen jälkeen ylioppilaatkin panevat valkolakin päähänsä ja juhlat voivat alkaa.
Tämä perinne on levinnyt myös muille yliopistokaupungeille, joiden patsaat saavat vapuksi omat lakkinsa.
Vappuna juodaan perinteisesti simaa ja syödään tippäleipiä.
Lisää tietoja löydät englanniski täältä tai suomeksi täältä
|
|
|
